Paperisotaa

Mun työkuviot edistyy: sain koevuoron perjantaille The Goosesta ja lauantaille mun pomo soitti mulle tarjoiluvuoron häihin Dunsborough'hun :) :) pikku mutka vaan on matkassa, että niistä Goosen tunneista on taistelemassa muitakin ihmisiä, joten mun ei auta perjantaina toimia keskinkertasesti, vaan kaiken pitää mennä täydellisesti. Sain "kotiläksyksi" training manualin sekä ruokalistan. Paha vaan, että en ymmärrä puoliakaan siitä ruokalistasta (ymmärrättekö te? tsekatkaa tästä) ja viinilistassakin on "vaan" 109 viiniä :D mutta mähän opin. Pakko mun on oppia. Oon aika pitkälle aikoinani oppinut Hartsunkin ruokalistan, ja Rosson ja Rillon listat meni ulkoa kuin vettä vain. Otan tän The Goosen haasteena. Ja voin kertoa, jos mä onnistun ja saan tunteja ja varsinkin jos saan positiivista palautetta, oon niin ylpeä itsestäni että en ole ikinä ollut :) Eniten mua ehkä pelottaa kuitenkin kieli, mitä jos en ymmärrä asiakkaita tai ne ei ymmärrä mua. Kaikki kuitenkin kattoo mua kun pahintakin retardia, että mitä hittoa tuo täällä tekee säheltämässä. Uskon kuitenkin, että Rosson antaman paineensietokyvyn voimin tästä(kin) haasteesta selvitään. Oon viikossa oppinut pitämään molempien perheiden vauvat tyytyväisenä, niin enköhän mä yhden ravintoladuuninkin haltsaa. Perjantaina voi pikkusen jännittää.... Sain jo työvaatteetkin, mustat housut onneksi ostin jo Perthistä, vaikka rumat ne onkin. Mustat tennarit löytyy myös, joten kengistäkään ei tarvitse murehtia ainakaan vielä. Jos saan enemmän tunteja, käyn ostamassa itselleni mustan hameen ja jotkut kauniit kengät sen kaveriksi. Mustat pitkät housut voi meinaan pikkusen olla kuumat terassilla, johon paistaa aurinko.

Tsekatkaa mikä sijainti The Goosella on! ei oo meinaa pitkä matka biitsille tai jettylle. Auringonlaskut on kuulemma myöskin aika kauniita Goosen terdeltä.

Jotta mä voin aloittaa työt, mulle lykättiin kasa papereita kotona täytettäviksi. Onneksi Claire suostui mua auttamaan, ja tänään niitä sitten yhteisvoimin täyteltiin. Ei vaan Suomessa tällaista ole... Miksei vaan voi tehdä pimeenä töitä ja olla murehtimatta supereista ja veronpalautuksista :D

Onko riittävästi??

Pinostahan löytyy siis seuraavia:

Fair work in WA. Työntekijän oikeudet. 

Paperinivaska, jonka Claire joutui aikalailla täyttämään mun puolesta. En todellakaan ymmärtänyt kaikkia kohtia, joten täytyy vaan toivoa että arpa heitettiin oikeiden vastausten kohtalle. En mä Suomessakaan ymmärrä mitään veroista, saati jossain Ausseissa sitten. Veronpalautusten hakeminen tulee varmasti olemaan muikean mukavaa :D

Superannuation, joka on yhtä hepreaa kun veroasiatkin. Liittyy eläkesäästämiseen, ja ilmeisesti työnantaja on velvoitettu maksamaan 9% tuloista työntekijän itse valitsemalleen superannuation accountille. Sikäli mikäli oon ymmärtänyt oikein, oon oikeutettu saamaan omat superini takaisin kun maasta lähden. Paikalliset ovat oikeutettu näihin täytettyään 65 vuotta. Ja äitille ja iskälle tiedoksi, jos kuolla kupsahdan täällä ollessani, olette oikeutettu mun supereihini :D Siinä kohtaa kun superannuationia hakiessani ruvettiin puhumaan henkivakuutuksista, meni ohi lujaa ja korkealta....

Mun superaccount on HostPlus

Samaa superilätinää vielä lisää

Jotenkin kaikki byrokratia Ausseissa on tähän mennessä sujunut tosi jouhevasti ja ilman suurempia hampaiden kiristelyä. TFN:n haku oli ihan piis of kake, samaten kun Medicare ja Medicare vielä kaiken lisäksi toimii tosi hyvin käytännössä, testattu useampaankin otteeseen. Kävin meinaan eilen kontrollissa siitä mun joulukuistesta korvatulehduksesta ja tärykalvon puhkaisusta. Claire varasi mulle ajan yksityiseltä lääkäriasemalta ja pikku sähläyksen jälkeen pääsin sinne vihdosta viimein tiistaina aamulla. Lääkärissä käynti kesti ehkä 10min, ja sain terveen paperit. Maksoi vähän päälle 70aud, jonka maksoin itse paikan päällä. Medicaren kautta saan 33audia takaisin, ja se maksetaan automaattisesti mun tilille 48 tunnin kuluessa. Olin varautunut paperisotaan ja kuittien lähettelyyn, joten koko Medicare - systeemin toimivuus oli erittäin positiivinen yllätys.

Mutta toi helkutin superannuation. Tuun repimään pelihousuni sen suhteen vielä tod näk monta kertaa. Tällä viikolla pitäisi postissa saada member number ja muut tarpeelliset tiedot, joten voin sitten täyttää nuo paperit loppuun. Sen jälkeen alkaa palkka juosta ;) onneksi mulle suositeltiin tuota HostPlussaa, muuten olisin itse joutunut keksimään, minkä noista tsiljoonasta eri superista valitsen. Voin myös halutessani vaihtaa superia vaikka viikon välein, mutta taidan pysytellä tuossa yhdessä ja samassa koko ajan :D HostPlus on siis hospitality - alalla työskenteleville, joten passaa mulle hyvin.

Muuten täällä arki rullaa eteenpäin omalla painollaan. Oon nyt ollut reilun viikon Busseltonissa, ja tuntuu että olisin ollut täällä ikuisuuden. Pikku hiljaa opin tuntemaan lapsia, ja etenkin Levi'n itkun perusteella osaan jo vähän arpoa että mitäköhän se olisi vailla. Kirjottelen myöhemmin postauksen meidän päivärutiineista ja siitä, mitä mun au pairin toimenkuvaan kuuluu, nyt en jaksa nakutella siitä sen enempää. Mutta mun päivät aika lailla kuluu niin, että herään seitsemän kahdeksan välillä, päivä kuluu lapsia hoitaen ja illalla mulla on pari tuntia omaa aikaa ennen nukkumaanmenoa, joka on noin klo 22. Vapaapäivät vietän kaupungilla, biitsillä tai vaan kotona hengaillen. Nyt kun alkaa työt, niin vapaapäivät lastenhoidosta menee aika lailla töissä. Yritän pitää viikossa yhden päivän, jolloin ei olisi mitään töitä. Vapaapäivät on kuitenkin kaikesta huolimatta tärkeitä hyvinvoinnille, se on tullut aikaisempina kesinä huomattua :)

Loppukevennyksenä kuvia:

Niitä kenguruita pitää ihan oikeasti varoa, oon niitä jo tuolla tiellä nähnyt....

Junttirajat jalkapöydissä

Makaronilaatikkoa kaukana kotoa :)

Mulle on opetettu, että jos tielle tulee kenguru, niin ei saa väistää tai pysähtyä, vaan pitää ajaa suoraan päin. Onko Suomessa sama periaate hirvien kanssa?

Työmatka pt. 1

Työmatka pt. 2. Tiellä ajetaan noin 100km/h, ja kaistoja on yksi. Jos joku tulee vastaan, pitää muistaa väistää vasemmalle pientareelle. Onneksi ei ole vielä ketään tullut...

Tervetuloa farmille!

Pikkuisen tilastotietoa vielä: koko alkuvuonna Busseltonissa on satanut 3mm, yhteensä neljän päivän aikana. Yleensä helmikuun keskimääräinen sademäärä on noin 16mm. Kostein päivä on ollut tammikuun 7., jolloin vettä on satanut niinkin huimasti kuin 1mm. Kuumin päivä on ollut varjossa 38 astetta, ja kylmin yö vähän päälle 7 astetta. Tuo kuumin päivä on myös ollut 7.1. Keskimääräisesti meillä on öisin noin 14 astetta ja päivisin 32. Ei siis oikeasti ole mikään ihme, että öisin on vilu olla ulkona.... Tänään on ollut ihan järjettömän hiostava päivä. Lämmintä ei ollut "kuin" 35, mutta kosteusprosentti oli yli 50 ja voin kertoa kun työnsin vaunuja nurmikentällä niin ihan muutama hikipisara taisi valua pitkin selkää. Pitkästä aikaa illalla oli ällöttävän nihkeä olo. Olinkin jo ehtinyt unohtamaan miltä se tuntuu :D

Nyt lampsin vielä avaamaan ikkunan, koska meiltä on ilmeisesti ilmastointi otettu yöksi pois päältä. Hikinen yö siis tiedossa, nice....

-Laura