Australian way of living

Nyt kun olen muutaman kuukauden asunut aussiperheessä, aussitalossa ja aussitapoja kunnioittaen, voisi olla aiheellista rustata pieni postaus aiheesta, millaista asuminen ja eläminen Australiassa on. Mitään ei voi yleistää, koska Australia on niin valtava maa/manner, joten tämä on nyt WA:n ja south westin näkökulmasta.

Busselton kasvaa valtavasti koko ajan, ja on levittäytynyt hyvinkin laajalle alueelle. Meidän asuinalueemme, Provence, on Busseltonin town centren pohjoispuolella, Busselton Bypassin varrella. Kaikki talot on uudehkoja, todennäköisesti alle viisi vuotta vanhoja ja lisää rakennetaan koko ajan. Alueen laitamilta, ihan Busselton Bypassin varrelta, löytyy myös private school, Georgiana Molloy Anglican School. Siellä toimii luokat Kindystä Year 12 asti, joka lähinnä vastaa meidän lukion viimeisiä luokkia. Lapsia siellä on paljon, ja koulubussiralli valtava.

Meijän talo

Kotikatu

Provencessa toimii myös display village, jossa eri talonrakennusfirmat esittelee talojaan. Noita taitaa olla kaksi kadullista

Leikkipuistoa ja meidän juniori

Kuvan oon ottanut ihan tuon sateenkaaren takia, mutta täällä jokainen talo on aidattu jumalattoman korkealla peltiaidalla, jotta naapuri ei vahingossakaan näe mitä omalla pihalla tapahtuu. Taloissa on usein myös valtavat, katosta lattiaan ulottuvat ikkunat, ja jos nämä ikkunat on kadulle päin, on ne varmasti jatkuvasti peitetty paksuilla verhoilla. Toista on meininki Hollannissa, jossa kaikki on kaikelle kansalle avointa.

En oikein kehdannut fotoilla koulun pihalla, mutta jotain suuntaa antavaa kuvaa siitä koulubussirallista, joka täällä pyörii päivästä toiseen. Julkista liikennettä ei ole, mutta koulubussit toimivat hyvin ja niillä pääsee melkein joka paikkaan

Mun omien huomioideni mukaan etenkin täällä etelässä WA:ssa taloja rakennetaan usein vain yhteen tasoon, enkä etenkään Busseltonissa ole juuri nähnyt kaksikerroksista taloja, kerrostaloista nyt puhumattakaan. Asuntoilmoituksia en juuri ole itse lueskellut, mutta mun käsittääkseni täällä ilmoitetaan asunnon koko tyylillä 2x2 eli kaksi makuuhuonetta ja kaksi kylpyhuonetta/vessaa. Pakettiin kuuluu myös aina keittiö ja jonkinlainen oleskelutila. En juuri ole käynyt sisällä kuin WA:laisissa omakotitaloissa, joten kokemus rajoittuu näihin, idässä saattaa meininki olla ihan jotain muuta.

Koska meidän talo on melko uusi, on meillä eteiskäytävä, mikä ei todellakaan ole itsestäänselvyys australialaisissa taloissa. Monesti taloihin/asuntoihin tullaan sisälle suoraan keittiöön tai oleskelutilaan, ja kengät jätetään milloin mihinkin, jos jätetään. Ei meilläkään eteisessä mitään normaaleja eteistarvikkeita ole, kuten kenkätelinettä tai naulakoita, joten sisälle tultaessa kävellään aina kengät jalassa ja ulkovaatteet päällä omalle vaatekaapille ja siellä vasta kuoriudutaan. Tosin, täällä lähes ikuisen kesän maassa, suuren osan vuodesta voi painaa menemään thongseilla ja kesävaatteilla, joten suomalaiselle kuraeteiselle ei täällä ole tarvetta. Monissa taloissa olen nähnyt kenkätelineen ulko-oven vieressä ulkopuolella (esim. farmilla) johon kengät sitten jätetään jos ne eivät jää jalkaan. Tämäkin jakaa australialaisia, itse en edelleenkään osaa oikein kävellä kengät jalassa sisällä vaan mieluusti otan ne pois ja vedän vaikka villasukat jalkaan, jos lattiat ovat kovin likaiset. Niin, täällä ei myöskään oikein tunneta käsitettä villasukat, vaan kaikilla tuntuu olevan sisäkäytössä jonkinmoiset tohvelit tai uggit. Mä en taas oikein ole vielä sisäistänyt että uggit voivat olla sisäkenkinä.

Eli nyt ollaan talossa sisällä ja useimmiten keittiössä. Keittiö on aika samantyylinen kun Suomessa, ja etenkin isoissa omakotitaloissa ne ovat useimmiten reilun kokoisia. Meidän keittiö:

Tuntuu, että lähes jokaisessa aussikeittiössä on baaripöytä keskellä lattiaa, mikäli keittiön koko antaa myöden. Lähes vakiovarusteena on myös kaasuliesi, joka ainakin mun mielestä voittaa perushellan ihan 10-0, induktion kuitenkin taistellessa vielä samalla viivalla kaasulieden kanssa. Osa kaasuhelloista on mallia "sytytä sytkärillä", kuten meidän hella Hollannissa, mutta meidän kaasuhella täällä on uusi ja toimiva, joten siinä toimii myös kipinänamiska. Uuni ei onneksi ole kaasulla toimiva, vaan ihan perus kiertoilma sähköuuni. Pari erikoisuutta, jota Suomesta ei joka kodista löydy:

- Brita - kannu. Täällä meillä vesijohtovesi maistuu kaiken puhdistuksen ym. jälkeen ihan järkyttävän pahalle, ja mä en sitä pysty suoraan hanasta juomaan. Tämän takia vesi yleensä suodatetaan, joko käyttämällä Brita - kannua (kuvassa pöydällä) tai asentamalla suoraan vesihanaan suodattimen. Vesi on kyllä täysin juomakelpoista, se vain maistuu pahalle. Brita - kannun juju on se, että siinä on joku aktiivihiili tms. suodatin, jonka ansioista vesi on ihan ok makuista. Ei se Suomen hanavettä voita, mutta muutaman kuukauden jälkeen siihen on jo tottunut eikä haittaa menoa yhtään. Täällä on myös olemassa puolen litran vesipulloja, joissa on myös suodatin. Oon tässä jo hetken verran harkinnut sellaisen hankkimista reissuille, niin ei tarvisi enää pullovettä ostella esim. Perthissä.
Ai niin, meillä ei ainakaan saa hanasta lainkaan jääkylmää vettä. En siis muista, koska olisin viimeksi kylmää vettä juonut, vaan huoneenlämpöinen on ihan normi.

- Thermomix - monitoimilaite.

Thermomix tuntuu olevan joidenkin australialaisten kotiäitien uskonto. Meillä tehdään joka ikinen ruokalaji thermomixillä, ainakin sitä käytetään vähintään sipulin pilkkomiseen tai riisin keittämiseen. Se siis tekee mitä tahansa, mitä voi ikinä kuvitellakaan keittiössä tarvitsevansa: pilkkoo, soseuttaa, sekoittaa, keittää, höyryttää, jatka itse listaa. Ainoa, mihin se ei mun käsittääkseni pysty, on paistaminen. Siihen saa myös lisäosia, esim. "butterfly" (leikkaavan terän tilalle laitettava muovinen, perhosen näköinen härpäke), oma nuolija, riisinkeittokulho, iso höyrytyskulho, vaikka ja mitä muuta. Mä käytän thermomixiä myös keittiövaakana. Nyt kolmen kuukauden jälkeen tuon masiinan toimintaperiaate rupeaa pikkuhiljaa aukeamaan mulle, ja onhan se kätevä. Thermomixille on olemassa omia keittokirjoja, koska normaalit ohjeet ei oikein tuolle päde jos sillä pitää jotain keittää tai kypsentää. Ehkä sen ainoa miinuspuoli on että se pitää ihan jäätävää meteliä päällä olleessaan ja silloin kun ruoka on valmis se piippaa, eikä se piipitys lopu ennen kun sen menee ottamaan pois päältä.

Aussikeittiön vieressä on lähes poikkeuksetta jonkinlainen oleskelutila sekä ruokailutila. Meillä on kaksi olohuonetta, joista tämä keittiön vieressä oleva on käytössä lähinnä silloin, jos telkkari on päällä ruokaa laittaessa.

Kuten jo alussa kerroin, ikkunat on ihan valtavia. Vähän ainakin meillä on rähmäset, kun lapset niitä pitelee. Verhoja ei läheskään kaikissa ikkunoissa ole, ja tyyli on hyvin pitkälle tuo, millaiset meillä on takapihan ovessa. Väri vain vaihtelee. Asunnon iästä riippuu, onko lattiassa kokolattiamatto vai parketti/laminaatti/kivilattia. Meillä on eteisestä tuonne olkkarin takanurkkaan parkettia, mutta kaikissa makuuhuoneissa ja telkkari/play roomissa on kokolattiamatot.

Makuuhuoneiden tyyli on pelkistetty, eikä niissä ole muuta kuin vaattekaapit ja sänky. Lasten kaikki lelut ovat siinä telkkari/play roomissa, eikä ne liiku sieltä mihinkään. Perheestä riippuu, leikkiikö lapset huoneissaan vai onko talossa oma activity room. Ainakin uusimpiin taloihin tunnutaan noita leikkihuoneita rakennettavan ja onhan se helppoa, kun voi lelut olla vaikka levällään yhdessä paikassa. Tosin koska meillä lelut on aina esillä, ei omien jälkien siivoaminen tunnu olevan kovinkaan tunnettu konsepti.... Kuvan ottohetkellä lelut ovat olleet vielä olkkarin nurkassa, mutta ne rupesivat olemaan niin levällään joka paikassa että paremmin ovat tallessa leikkihuoneessa.

Australiassa tuntuu myös pussilakana olevan suhteellisen tuntematon käsite. Mulla nyt jostain syystä sattuu semmoinen olemaan ohuemman peiton päällä (tuo sinivalkoinen), mutta se on ainoa olemassaoleva pussilakana kyseiselle täkille ja sitä sitten pestään ja kuivataan ahkerasti. Kakkospeitossa ei ole pussilakanaa ollenkaaan mutta maassa maan tavalla: mun ja sen peiton välissä on tavaraa joten pussilakana on turha. Mulle ei ole ihan vielä kristallisoitunut, minkä takia sen ohuemman peiton alla tarvitsee pitää lakanaa, koska siinä peiton ympärillä on pussilakana? Clairella ja Craigilla ei ole pussilakanaa niiden täkin ympärillä, joten siinä tapauksessa sen lakanan siinä välissä ymmärrän. Täällä myös sängyt pedataan usein "kirjekuolityyliin", eli lakanan reunat on käännetty patjan alle ja sinne väliin vaan sujahdetaan. Mä tosin viikon jälkeen luovuin tuosta tyylistä, koska mun pitää saada kietoutua peittoon.

Tässä huoneessa majailevat nykyään myös lelut

Vessa ja kylppäri. Meillä on master bedroomissa oma ensuite - kylppäri/vessa, ja muiden makuuhuoneiden kesken on jaettu yksi vessa ja yksi kylppäri. Ausseissa tuntuu olevan melko yleistä, että vessassa on tasan ja ainoastaan se vessanpönttö, ja kädet pitää mennä erikseen pesemään kylppäriin. Melko epäkäytännöllistä, sanon minä, vaikka on siihenkin jo kolmessa kuukaudessa tottunut. Vessoissa ja kylppäreissä ei myöskään ole lukkoja, ja kiusallisia tilanteita sattuu aina silloin tällöin jos joku pahaa-aavistamaton astelee sisälleen kun itse keikistelee kylppärissä ilman rihman kiertämää. Monesti se, että kylppärin/vessan ovi on kiinni merkitsee sitä, että sisällä on joku.

Mulle on ehkä vaan sattunut hyvä säkä, mutta joka paikassa on ollut suihkukoppi, missä olen oleillut. Ammekin meiltä löytyy, mutta sitä käytetään tasan lasten kylpyihin. Kerran olen sen itseäni varten täytellyt, kun olin selkäkipuinen. En oikein tiedä, mikä vesitilanne täällä south westissä on: onko sitä kuinka paljon, ja minkälaisia vesilaskuja tänne tulee. Perthissä ainakin kesäisin podetaan vesipulaa. Meillä kuitenkin vettä käytetään aika suruttomasti, ja itsekin tunnustan useempaan kertaan seisoneeni kuuman suihkun alla ihan siitä ilosta, että edes jossain on lämmin. Namiskoita meillä on suihkussa kaksi: yksi kylmälle ja yksi kuumalle. Meillä on kuitenkin säädetty niin, että kuumavesihanasta tuleva vesi on noin 40 - asteista, joten riittää että pelkästään avaa sen eikä kylmävesihanaan tarvitse koskea ollenkaan. Kylppärissä on myös erillinen lämmitys, joka tulee katossa hohkaavista lämpölampuista.

Nykyisin kylppärissä tuntuu olevan tavaraa ihan riittämiin: mun kempparit on levällään pöydällä ja amme ja lattia ovat puolillaan lasten kylpyleluja

Aussitaloihin kuuluu myös useimmiten autotalli, jossa jopa säilytetään autoja eikä ne ole romuvarastoina, kuten usein Suomessa on. Meillä on kaksi autoa, joista perheauto asuu tallissa ja ute (avolava) ulkona. Meillä on myös iso takapiha grilleineen päivineen. Lapsille löytyy trampoliini ja hiekkalaatikko. Meillä on myös aidan takana kaivelevat kaivinkoneet valjastettu hyötykäyttöön, ja Jettille on viritetty aidalle tikkaat, joilta se voi niitä kaivinkoneita tuijotella (se on about sen lempipuuhaa). Levi ei sattuneesta syystä voi vielä itse tikkaille kiivetä, niin sen kanssa niitä sitten tuijotellaan trampoliinin päältä seisten. Vaikka täällä on kuivaa, niin meillä kasvaa pihalla jos jonkinmoista vihannesta, hedelmää ja yrttiä. Ainakin meillä on mansikoita, päärynöitä, oliiveja, laventeli, basilikaa ja chiliä. Tod näk on vielä jotain muutakin, nyt en vaan muista. Sato tosin on jäänyt hieman heikonlaiseksi tänä vuonna, koska papukaijat söi hedelmien ja marjojen raakileet ennen kuin ne kerkesivät kypsyä. Muutamalla päärynällä saatiin onneksi herkutella. Kasvit ja ruoho pysyvät vihreinä automaattisen kastelun avulla (mitä veden tuhlausta...). Nyt onneksi luonto kastelee omasta takaa tarpeeksi, ja kesällä rutikuivina ja ruskeina olleet pellot hohkaavat vihreän eri sävyissä.

Ai niin vielä, pesukone. Ausseissa ei oikein tunnuta tuntevan perinteisiä, suomalaistyylisiä pesukoneita joissa rumpu pyörittää pyykkiä. Meidän pesukone on päältätäytettävä kyllä, mutta siinä rumpu ei pyöritä vaatteita ympäri, vaan se rumpu ikäänkuin heiluu edes takaisin, ja vaan vellaa niitä vaatteita. Pesuaineelle ei ole omaa lokeroa, vaan se ripotellaan vaatteiden päälle. Mulle ei ole myöskään vielä selvinnyt, onko tuommoisen pesukoneen kanssa mahdollista käyttää huuhteluainetta. Pesutuloksesta en ole ihan vielä varmistunut, kyllä vaatteet puhtaalta tuoksuu mutta tahrojen poisto on olematonta. Kuivausrumpu on myös otettu säännölliseen käyttöön, koska ilma on niin kosteaa. Olen nyt muutaman koneellisen kuivattanut kuivaustelineellä sisällä (ja se teline lämpiää, kuinka mahtavaa!), ja pari kolme yötä siinä menee. Ei parane olla kiire...

Asuminen Ausseissa ja Suomessa on siis joiltakin osin erilaista, ja tuntuu että joitakin ihan itsestäänselvyyksiä ei täältä löydy. Eteistä kaipaan kovasti, samoin lavuaaria vessaan. Taloja ei myöskään eristetä ja ikkunalasit ovat yksinkertaiset. Meiltä löytyy onneksi sekä ilmastointi että lämmitys, mutta aika nihkeästi sitä lämmitystä pidetään päällä. Sisälämpötila on päivisin 19-20 astetta, ja öisin laskee varmaan jonnekin 16-17 tietämille. Siksi olenkin nukkunut kahdella peitolla ja pitkähihaisella pyjamalla viimeiset pari viikkoa. Tuntuu jotenkin nurinkuriselta, että sisällä pitää palella. Suomessa kun on tottunut siihen, että sisällä on yleensä talvellakin ihan ok, vaikka ulkona palelee (lukuunottamatta mun kahta viimeistä kämppää, joissa ensimmäisessä Kaskitiellä oli keittiön lasit sisäpuolelta talvella jäässä ja Tampellassa muuten vaan oli tupakeittiössä 16 astetta lämmintä). Kaikki täällä tuntuukin naureskelevan sitä, että suomalaiset vetää ensimmäisenä pitkähihaista vaatetta niskaan ja paleltaa. "Ei teillä voi olla kylmä, Suomessahan on aina talvi!". Kyllä voi, koska meidän ei tarvitse palella sisällä eikä öisin tarvitse nukkua huppari päällä. Tosin, mähän olen siitä onnellisessa asemassa että mulla on ainoana meidän perheestä tuplapeitto tällä hetkellä, ihan siitä syystä että meidän ainoa ektrapeitto nyt sattui olemaan mun kaapissa ja ehdin ensimmäisenä ottamaan sen. Kahden hanan veivaamiseen tottuu, samoin veden suodattamiseen. Oikeastaan, mihin tahansa tottuu, kun tarpeeksi pitkään taistelee kyseisten asioiden kanssa. Kaikkia eroavaisuuksia en välttämättä enää edes huomaa, koska olen niiden kanssa elänyt jo hetken verran. Ja toki eroavaisuuksia löytyy sekä WA:n sisällä että muun Australian sisällä. Idässä asioita hoidetaan varmasti täysin eri tavalla, esimerkiksi kierrätyksen järjestämisessä on suuria eroja maan sisällä (meillä ei toimi, mutta idässä joissakin osavaltioissa löytyy jopa biojätteille omat astiansa).

Yritän tässä kirjoitella enemmänkin kulttuurien välisistä eroista, olkoon tämä osa yksi. Luvassa postauksia ainakin ruokakulttuurista, koska niissä nyt luonnollisesti jonkin verran eroavaisuuksia on. Pysykäähän siis kanavalla!