Let the sun shine

Ilmeisesti kannatti urputtaa siitä, että täällä on kylmä, koska melkein koko viikon aurinko on hellinyt meitä (lähes) kirkkaalta taivaalta ja lämpömittarikin on varjossa noussut kahteenkymmeneen, ja auringonpaisteessa tarkenee hyvin se kuuluisa toppi päällä! Olenkin viime päivinä tehnyt sisätiloissa ainoastaan sen, mitä tarvitsee tehdä, ja loppuaika on kulunut ulkona haahuillessa. Tällä viikolla olen haahuillut useampaan otteeseen Busseltonin keskustassa ja käynyt myös Bunburyssa ja Dunsborough'ssa paistattelemassa päivää. Olen myös käynyt kävelyillä sekä yksin että poikien kanssa, hyppinyt trampoliinilla ja istunut sekä takapihalla että biitsillä lukemassa kirjaa. Mansikoiden syömistä unohtamatta ;) Rec centerissä (missä käyn salilla) on kertoja tällä viikolla takana neljä. Viime postauksessa manailin sitä, että pimeys vie kaiken energian. No, nyt auringon paistaessa sitä on tullut ainakin tuplasti eteenpäin, ja olenkin koko viikon sykkinyt menemään kuin duracell-pupu. Vaikka suurin osa viikosta onkin mennyt yksin haahuillessa Saanan ollessa reissussa, on silti ollut mukavaa. Olinkin jo ehtinyt unohtaa, kuinka mukavaa on vain syventyä kirjaan.

Aurinkoista kuvasatoa viimeiseltä parilta viikolta :) mukaan mahtuu myös mun ja Saanan kakkukahveja, ulkoiluja sekä pieni Bunburyn retki.

Bunburyssa rakennetaan rannalle jonkinmoista bulevardia. Siellä tulee aina auringonpaisteella sellainen olo, että olisi "ulkomailla". Arkkitehtuuri poikkeaa mun mielestä tosi paljon siitä, minkälaista yleisesti WA:ssa pikkukaupunkeihin rakennetaan, ja kun siihen vielä yhdistetään erilaisia (trendikkäitä) kahviloita ja ravintoloita, erikoinen tunnelma on taattu. En sano, että onko tunnelma parempi vai huonompi kuin Australiassa yleisesti, se vain on täysin erilainen. 

Bunburyn rantaa. Ja mun peukalo, mulla on vaikeuksia muistaa että iPhonen kamera todellakin on ihan siinä puhelimen yläkulmassa...

Ilta-auringossa farmille johtava Wonnerup Sth Rd

Onneksi farmille johtavat country roadit on hiljaisia, niin saan ihan rauhassa auton ikkunasta kuvailla millon ties mitä. Tuon kyseisen illan tunnelmassa oli jotain hienoa, en osaa sanoa mitä. Oli kaunista. 

Arvoitus on ratkennut: osa puista todellakin pudottaa lehtensä.

White choc mud cake (joka ei ollut mutakakkua nähnytkään) ja chai & vanilla tea. Huomatkaa design ;) kyllä se tee maistuu muumimukista aina ihan erilaiselta

Käytiin Saanan kanssa ulkoilemassa. Ensin käytiin Laundryssa, jossa oli livemusaa...

...josta jatkettiin paikalliseen menomestaan Esplanadeen, jossa oli myöskin poikkeuksellisesti livemusaa sekä normaaleja ihmisiä

Bongaa cockatoot (kakadut)! Takana Jettyn kindy

Busseltonin foreshore oli kaunis. Kunnes tuli sea weed.

Hyvin mahtuu melkein lehdetön puu ja palmu samaan kuvaan

Ei ole enää ruskeaa ja kuivaa

Kelpaa kirjaa lukea tälläisissä  maisemissa

Kasvatan tukkaa. Nyt ollaan takatukkavaiheessa

"Kesä"päiväeväät. Nam. Tosin, nyt on kaupan mukaan WA:laisten mansikoiden sesonki, kilohinta vaatimattomat 15 aud eli 11 euroa. Riistohintaista, mutta hyvää

Oli viime yönä suhteellisen komea täysikuu

Päinvastoin kuin Suomessa, täällä on kesäisin kuivaa ja ruskeaa, ja ruoho muuttuu vihreäksi talven tullen. Vertailukuvaa samalta tieltä (farmin pihatie), tosin eri puolilta tietä otettuina:

En henkilökohtaisesti ikinä uskonut, että tuo nurmikko tosta vielä jotain henkii, mutta nähtävästi se tarvitsee vain muutaman kuukauden tihku- sekä kaatosadetta ja johan pukkaa pituutta ja vehreyttä.

Loppukevennyksenä vielä kuva liikenneruuhkasta:

Ei ollut kiire minnekään. Toivottavasti ei teilläkään, viikonloppuna on hyvää aikaa ottaa rennosti :)

<3 Laura