Laura on rakastunut

Laura on rakastunut. Mutta nyt ei puhuta kenestäkään kaksilahkeisesta, vaan mun elämästäni yleensä sekä Perthistä :) kärsin aika kovasta koti-ikävästä tuossa touko-kesäkuun vaihteessa ja mietin paljon kotiinpaluuta. Tunne johtui suurilta osin siitä, että en ollut löytänyt omaa paikkaani Australiasta, enkä myöskään tapaani elää ja olla. Busseltonissa oli vaan jumissa, ja näin jälkikäteen harmittaa vähäsen että "tuhlasin" aikaani siellä niin pitkään. Onneksi sentään Saana oli maisemissa, muuten olisin hajonnut sinne aivan totaalisesti. Myös retket ympäri South Westiä sekä kavereiden vierailut ja omat reissut piti mut järjissäni siellä. Viimeisen kuukauden Busseltonissa laskin päiviä, että koska pääsen pois. Kesäkuu meni reissaillessa ja Yealeringissa. Kesäkuussa pikkuhiljaa rupesin saavuttamaan taas sitä fiilistä, että olen elossa ja elän sitä nk. unelmaani. Silti edelleen Suomi kolkutteli takaraivossa ja elämä oli jatkuvaa hyvästien sanomista, koska liikuin ahkerasti paikoista toisiin.

Ihania ystäviä, haikeita hyvästejä

Debi

My dear crazy Swedish friend

Jo Busseltonista lähtiessäni mietin, että voisi olla kiva asua Perthissä hetki. Aina Perthiin saapuessani edes yhdeksi yöksi, mulle tuli olo että nyt olen tullut kotiin. Country pub - elämä kuitenkin houkutteli enemmän, ja päädyin Yealeringiin. Yealeringin kokemus oli siinä määrin sieltä ja syvältä, että hautasin aatteet seuraavasta country pubista, ja rupesin miettimään plan b:tä. Avasin Au Pair in Perth - facebookryhmän ja tosi nopeasti sitten löysin tämän mun nykyisen perheeni. Olin mielissäni, kun pääsin vihdoinkin asumaan Perthiin ja vielä enemmän mielissäni, koska perhe on ihana (alkuglamour on tietenkin vähän laskenut mutta edelleen viihdyn täällä mainiosti). Edes sijainti Cockburnin lähellä ei haittaa eikä se, että bussit kulkee huonosti ja joka paikkaan kestää kauan. Mä olen Perthissä!

En tarkkaan tiedä, mikä mut on saanut rakastamaan mun elämääni täällä. Ensimmäistä kertaa Australiassa mulla on tunne, että kuulun jonnekin. Mulla on ympärilläni paljon ystäviä sekä välittävä perhe, joita kiinnostaa mun hyvinvointini. Olen rakentanut tänne muutamissa viikoissa elämän, josta en halua päästää irti. Toki ensimmäinen muutos tulee jo elokuun lopussa, kun mun tarvitsee etsiä taas uusi perhe. Mutta se ei haittaa, koska ystävät sekä Perth jäävät kuvioihin, eikä mua täältäkään potkaista pihalle ennen kun mulla on uusi paikka, mihin mennä. Kuljen ympäriinsä edelleen hymy naamalla. Skypetreffejä Suomeen pitää suunnitella montaa päivää etukäteen, koska ei mulla ole aikaa täällä istua kotona. Haluan olla ja mennä ja tulla ja ennen kaikkea - elää :)

Kotikatu Successissa

Busseltonissa olin lasten kanssa pääasiassa kotona, täällä käydään lähes päivittäin kaikissa kivoissa paikoissa :)

School holidaysien aikana käytiin mm. museossa, art&craft classilla, leikkipuistoissa, jungle gymissa, kirjastossa, aamukahveilla ja vaikka ja missä!

Jungle gym. Kuvan laatu on sieltä ja syvältä, mutta ihan huippu paikka alle kouluikäisille lapsille!

Viikonloput mulla on aina vapaita. Silloin on aika tavata kavereita! Hiljattain oon myös jaksanut liikkua kotoa iltaisin, mikä on tehnyt viikoista huomattavasti kevyempiä, kun ma-pe välillä pääsee näkemään muitakin naamoja kuin omaa perhettä. Mulla on Perthissä tällä hetkellä muutama suomalainen kaveri sekä yksi saksalainen. Näillä on menty ihan mukavasti tähän saakka, eikä uusien kavereiden saaminen ole Perthissä todellakaan hankalaa jos niitä lisää tarvitsee. Tähän mennessä Perthissä on myös pyörinyt kavereita Busseltonista, joita on myös tavattu viikonloppuisin. Perjantai-iltaisin ollaan käyty drinksuilla/leffassa/syömässä (Despicable me 2 on hilarious!), lauantaisin päivällä shoppaamassa tai kierretty nähtävyyksiä, esimerkiksi viime lauantaina käytiin Aquarium of Western Australiassa Hillarys Boat Harborissa. Denise ajelee pitkin Perthiä sen Smartilla ja eksytään yhdessä. Lauantai-iltaisin ollaan käyty ulkona, joskus pidemmän kaavaan mukaan tai joskus vain ihan drinksuilla. Sunnuntait menee chillatessa, esimerkiksi viime sunnuntaina käytiin keskustassa Margaret River Chocolate Companyn tehtaassa sekä vähän kauppoja kiertelemässä. Tekemistä siis löytyy joka lähtöön sekä cityssä (Perth) että Fremantlessa. Oon myös tehnyt vähän ajoharjoituksia mun perheen autoilla, mutta ne nyt on vähän jäissä koska en täällä kovin pitkään tule kuitenkaan olemaan. Bussit ja junat kulkee, vaikka niillä nyt vähän kestääkin mennä paikasta toiseen. Meidän perheellä on manuaaliauto, sen vuoksi ajamista on pakko harjoitella. Perthin liikenne on myös vähän eri luokkaa kuin Busseltonissa, ja ihan hulluja risteyksiä löytyy myös ihan meidän nurkilta. Tosin, meillä ei täällä freewaylla ole kuin maksimissaan kolme kaistaa suuntaansa, mikä on jo ihan inhimmillinen määrä verrattuna Sydneyn joihinkin seitsemänkaistaisiin motareihin...

Pintti sidua hyvässä seurassa perjantai-iltana. Aijai.

Ei noissa kenguruviitoissa siis mitään mutta että freewayllä Perthin CBD:n lähellä??

Smartin voi parkkeerata siihen mihin ei normaalikokoinen auto mahdu ;) oli vähän tiukkaa parkkipaikoista

Joku rausku. Se oli ISO

Tässä mä vaan lillun ympäriinsä. Sea turtle

Hui hai

Ne oli aika glow

En odota mitään niin paljon, että pääsen Great Barrier Reefille snorklaamaan!

We found him!

Tervetuloa uimaan Australian vesille. Noita on täällä ihan oikeasti.

Sting ray. Söpöjä otuksia mun mielestä, vaikka ne saattaakin pistää jos tielle osuu

Hillarys boat harbor

Smartilla me ajellaan!

Tulevista suunnitelmista kerron, kun ne muodostuvat. Oon tällä hetkellä melko sekaisin siitä, mitä haluan tehdä, kuinka kauan haluan Australiassa olla ja tulenko ensi vuonna takaisin vai jäänkö Suomeen. Juonipaljastuksena voin kuitenkin kertoa, että tiedossa on Balin matkaa, ilmaiseksi!! ;)