lauantai 16. maaliskuuta 2013

Life is what happens when you are busy making other plans

G'day mates!

Blogi elää tällä hetkellä hieman hiljaiseloa, aika lailla siitä syystä että mun elämässäni ei tällä hetkellä tapahdu mitään kirjoittamisen arvoista. Viime viikolla mittariin kertyi taas kiitettävät 50 tuntia töitä, tällä viikolla taidetaan selvitä 40 tunnilla. Tähän viikkoon mahtui myös kaksi vapaapäivää ja oi mitä mahtavuutta! Vielä mukavampaa olisi, jos täällä olisi kavereita keiden kanssa niitä viettää...

Koska kotona istuminen on pidemmän päälle tylsää ja eilen torstaina oli ensimmäinen vapaapäivä varmaan kolmeen viikkoon, lähdin juhlistamaan sitä ostosreissulle Bunburyyn. Tälle kolmelle viikolle on mahtunut myös useampikin palkkapäivä, joten pitäähän ne kovalla työllä (tai vaan hyvällä palkalla heh) ansaitut rahat upottaa johonkin :D Muutenkin ajattelin torstain olevan hyvä shoppailupäivä, koska oli luvattu vesisadetta, joten aikaa voi hyvällä omallatunnolla tappaa kaupoissa. Ajelin aamusta 50 kilometrin matkan (joka ei edelleenkään ole meidän mittakaavassa yhtään mitään), ja ihme kyllä löysin mestoilta keskustan eksymättä. Kun sain auton parkkiin ja ihmeteltyä parkkimittarin toimintaa, alkoikin sitten vesisade joka jatkui ja jatkui ja jatkui.... Ulkona pyörimisestä meni maku tosi nopeasti kenkien kastuttua, ja mietin että mitäs sitten, tänne asti kun on raahauduttu niin takasin ei ole menemistä ilman tuloksia. Ja kappas, kun tilauksesta mun nenän edessä nökötti turisti-info, josta kävin kyselemässä missäköhän täällä olisi ostoskeskuksia jotta ei tartte niitä kenkiä kastella enempää. Parikin niitä sitten löytyi (joista toinen melkein selän takana krhm....), ja niissä kierrellessä vierähtikin sitten loppupäivä.

Mukaan tarttui jos jonkinmoista. Eipä se tarjonta Bunburyssakaan mikään huippu ollu, joten aika pitkälti mennään edelleen Target - linjalla (mä en odota mitään niin paljoa, että pääsen huhtikuussa Sydneyyn OIKEISIIN vaatekauppoihin....). Toisaalta, eipä sillä niin väliä ole mistä se pyjama, collarit ja huppari on hankittu. Ärsyttää muutenkin, tuntuu että oon täällä taantunu pukeutumisen ja laittautumisen suhteen ihan täysin. Elän collareissa ja huppareissa, ja meikkiä jaksan pistää naamaan jos Gooseen töihin olen lähdössä. No, onneksi sitten röntsävaatteiden vastapainoksi mukaan tarttui Divasta kauniita koruja, jotka olivat vielä kolme kahden hinnalla - tarjouksessa :) myös Body Shopista kotiutui uusi arskapuuteri. Löysin myös uudet työkengät, joilla oli hintaa huimat kymmenen dollaria. Mutta ehkä mukavinta oli vaan pyöriä ympräriinsä uusilla kulmilla ilman kiireen häivää, vapaapäivästä nauttien, shoppailu tuli hyvänä bonuksena ;)

Perjantaina ajattelin, että jes, ekaa kertaa viikkoon saan nukkua niin pitkälle kun sielu sietää (torstaina vapaapäivänäkin tarjouduin heräämään aikaisin lapsenvahdiksi muutamaksi tunniksi), ja kuinkas sitten kävikään - herään 7.30 pirteänä kuin peipponen. Ei kai siinä, ylös aamupalalle ja nokka kohti kuntosalia! Liityin tiistaina paikallisen kuntokeskuksen, Geographe Leisure Centerin, jäseneksi. Täällä ei oikein muita vaihtoehtoja ole kuin tuo, ja mikäs tuolla on ollessa Les Mills - jumppien, kuntosalin ja uima-altaiden ja vesijumppien kanssa :) jäseneksikin sai liittyä kuukaudeksi kerrallaan, ja vaikka hinta vähän kirpaisikin (80 aud), niin on se sen arvoista. Autolla salille hurauttaa kymmenessä minuutissa, ja jumppiakin menee ihan kohtalaisesti ja jos ei jumppa sovi aikatauluun niin ei kuntosalissakaan valittamista ole. Perjantaina aikaisesta ajankohdasta johtuen suunta kävi kohti salia, koska en jaksanut odotella 10.20 BodyBalancea. Salin jälkeenkin kello oli vasta puoli kymmenen, joten ei kun takasin kotio ja lenkille! Aamun urheilurutistuksen jälkeen oli hyvä fiilis, ja loppupäivä menikin aika lailla kotona chillaillen, kävi vieraita ja silleen. Koko päivä oltiin muiden aupparien kanssa väännetty suuntaan jos toiseenkin, että lähdetäänkö illalla ulos vaiko eikö. Ensimmäinen suunnitelma oli mennä Busseltonissa Esplanadeen, joka sitten vaihtui suunnitelmaksi lähteä Margaret Riverille, koska siellä on surffikisat nyt viikonloppuna. Loppujen lopuksi palattiin lähtöruutuun, ja mentiin Busseltonissa parin saksalaisen tytön kanssa ensin Vasseen drinksulle ja sieltä Esplanadelle. Oli ihanaa vetää mekko päälle ja vähän laittautua, etenkin sen jälkeen kun aika lailla kuluneen viikon oon taas vaihteeksi viettänyt collareissa ja pyjamahousuissa :D ja koska ollaan Busseltonissa, jossa kaikki on kaukana, hurautin meidän perheautolla baarin pihaan.

Vasse oli ihan mukava paikka, mutta Esplanade... sanotaanko että se oli mielenkiintoinen. Sääli vaan, että se on ainoa paikka lähikulmilla missä pääsee tanssimaan. Yritettiin sitten parhaamme mukaan ignoorata kaikki ne enemmän tai vähemmän kummalliset ihmiset ja nauttia illasta. Mulle kuitenkin (taas vaihteeksi) iski luovuttajaolo ja vanhuus, ja suuntasin jo puoli kaksitoista takaisin kotiin. Seuraavalla kerralla paremmalla onnella... jos sinne ikinä takaisin uskallan :D

Arki siis pyörii omalla painollaan eteenpäin. Aika kuluu tosi nopeasti, ja nyt odotan vaan tulevia Albanyn ja Sydneyn reissuja. Albanyyn olisi tarkoitus suunnata Minnan kanssa huhtikuun ekana viikonloppuna - ihanaa päästä hetkeksi pois Busseltonista! Sitä en tiedä, että onko se yhtään Busseltonia isompi, mutta onpa ainakin eri kulmat ja kuppilat. Elättelen myös toiveita "talvi"vaateshoppailusta. Albanyn reissuun on kolme viikkoa, ja siitä Sydneyn reissuun pari. Sydneystä kun kotiudun, jäljellä on noin kuukauden verran Busseltonissa eloa. Nyt ehkä on semisti jo positiivisempi fiilis olla täällä, koska rupean pikku hiljaa saamaan ehkäpä kavereita täältä. Ainakin jollain tasolla :) lähitulevaisuudessa saadaan tänne myös lisää suomalaisverta. Rupesin vaan miettimään, että kovasti suunnittelen kaikkia reissuja, ja enemmän tai vähemmän ootan sitä, että matka jatkuu. Samalla kun odotan ja suunnittelen, mun kolme kuukautta täällä valuu ohi mun sormien, enkä muista nauttia mun ajastani täällä. Senpä vuoksi oonkin nyt tyytyväinen, jos noita kavereita rupeisi tulemaan enemmän tai vähemmän, samoin kuin vapaapäiviä Goosesta, koska vapaapäivät tarkoittaa mahdollisia päiväreissuja. Toki tuleva talvi aiheuttaa omia rajoituksiaan menemisille, mutta ei anneta sen liikaa häiritä.



Kesä siis on auttamattomasti ohi. Tällä viikolla yölämpötilat on pahimmillaan laskeneet niinkin alas kuin +5 asteeseen, kyllä siinä sai jo peittoa vetää korviin ja jopa ehkä vähän hytistäkin siellä peiton alla. Päivälämpötlat on onneksi vielä parinkympin paremmalla puolella, ja alkuviikosta päästään säkällä vielä sinne kolmeenkymppiin. Fakta on kuitenkin se, että shortsikausi on ainakin mun kohdaltani ohi, ja farkut on kaivettava kaapin pohjalta ja hupparia vedettävä niskaan. Kuten ylempänä kerroin, torstaina sitten satoi sitä vettä vähän reippaammin, paluumatkalla ajaessa pyyhkimet pyyhki täydellä teholla ja siltikään ei meinannut nähdä mitään. Täällä on myös maantiet aivan älyttömän huonossa kunnossa, urautuneet ja pinnaltaan epätasaiset. On hieno ajaa, kun koko ajan saa pelätä joutuvansa vesiliirtoon eikä eteensä juuri näe. Parinkymmenen kilometrin jälkeen muistin hengittää, ja kun kotiin pääsin, huomasin ajelleeni rystyset valkoisena rattia puristaen. Sateet onneksi loppui torstaihin, perjantain ja lauantain on vain ollut harmaata, tuulista ja ikävää. Eli, ei täällä (varsinkaan etelässä) koko vuotta aurinko paista ja ole lämmintä ;) kun täältä joskus pois pääsen, suunta on melko lujaa itärannikkoa ylöspäin, en aio palella yhtään enempää kun on pakko... ja mun rusketukseni rupee myös hyvää vauhtia hupenemaan, pitää päästä aurinkoon tai ottaa aseeksi itseruskettavat ;) ilmeisesti auringolla on myös jotain tekemistä sen kanssa, että mun ripset ja kynnet on ihan älyttömän hyvässä kunnossa, varmaan ensimmäistä kertaa mun elämäni aikana.

Ja kuin tilauksesta, sieltähän se aurinko pilkahtelee pilvien välistä. Saa tämän illan hääpari Goosessa siis katsella upeaa auringonlaskua :) mä en edelleenkään oo kovinkaan innostunut noista häistä työvuorojen aikana, mutta yritän pitää mielen positiivisena, koska olenhan mä osa niiden ihmisten elämän tärkeintä päivää. Viime viikolla työrintamalla oli erittäin positiivinen yllätys - vaalivalvojaiset! Ekaksi kun kuulin että olen canape-vastaava koko illan, en juurikaan innostunut. Ilta kääntyi kuitenkin kiireiseksi ja ruuan sijasta kaadettiinkin sitten sitä kaljaa ja viintä vähän reilummin, joten pääsin pitkästä aikaa seisomaan myös baaritiskin taakse. Hulppean hauska ilta, etenkin kun vaalivalvojaisten juhlakalu oli myös vaalivoittaja. Meijän function room pääsi telkkariin ja kaikkee ;)

Vielä ehtii hetken hengähtää ennen töihin lähtöä. Siis kokkausta kehiin ja ruokaa napaan jotta jaksaa taas juosta :)

-Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja otetaan ilolla vastaan! :)