Vapaapäivä Bunburyssa

Kiirastorstaina oli jälleen kerran vapaapäivä. Koska paistoi aurinko ja oli lämmin (!!), ajattelin että nyt voisi olla hyvä hetki mennä tekemään sightseeing Bunburyyn, koska edellisellä kerralla se jäi hieman vaiheeseen kaatosateen takia. Ajelin Bunburyn keskustaan, otin kartan kauniiseen käteeni ja rupesin tutkailemaan, mitä kaupungilla olisi annettavaa mulle. Tällaisia asioita sieltä sitten löytyi:

Meinasin kävellä look outille. Jänistin enkä kävellyt.

Keskustan biitsi oli aika mitäänsanomaton ja suorastaan ruma

Löysin myös White Mangrove broadwalkin

Siellä ne kasvaa ihan Bunburyn keskustan kupeessa

Länsirannalla oli myös majakka

Matkan varrelle osui myös näkötorni. Tottakai sinne piti kiivetä :)

Ei mikään jetty kyllä vedä vertoja meidän Busseltonin omalle jettylle

Bunbury the city. En käsitä, mikä tarve on pykätä hieno ja korkea rakennus jokaisen pikkukaupungin keskustaan.

Länsibiitsillä olikin sitten jo vähän enemmän luonnetta

Näiden lisäksi yritin myös tehdä pientä shoppailua mutta jäi yrittämisen asteelle, koska pääsiäisviikonlopun takia ihmisiä oli liikkellä pikkuista vaille paljon ja rupesi ahdistamaan. Myös parkkipaikkojen löytyminen oli melkoisen kiven alla. Onneksi musta rupee pikkuhiljaa kuoriutumaan suht hyvä parkkeeraja, kiitos sen surffipojan Margaret Riverillä, joka opetti mut parkkeeraamaan ton avolavan :D Ajelin kiertoteitä kotiin, ja tein tietämättäni varmaan 10-15km ylimääräisen lenkin. Ainakin oli kivat maisemat ellei muuta.

Ensi viikolla Albanyyn Minnan kanssa! Can't wait :) oon tässä jo hetken yrittäny väsäillä jotain postausta liittyen mun elämääni Busseltonissa mutta eipä täällä paljoa tapahdu niin jää postausten antikin aika heikoksi. Ehkä mä kehittelen jotain kasaan :)

WebRep

currentVote

noRating

noWeight

Ex tempore mini roadtrip!

Saatiin tällä viikolla Busseltoniin lisää suomalaisverta, ja ensi viikolla on vielä kolmaskin suomalainen au pair tulossa! Mistä näitä suomalaisia oikein tulee??

Anyways, Saanan kanssa päätettiin lauantaina heittää pienimuotoinen road trip (minä kuskina, huhheijaa :D). Road tripiksi sitä ei suunniteltu, vaan meidän piti vaan lähteä Margaret Riverille katsomaan Margaret River Pro - surffikisoja. Busseltonista Margaret Riverille on matkaa lyhimmillään noin 50km, ja sen taittaa noin puolessa tunnissa. Päätettiin kuitenkin kiertää Yallingupin ja Caves Rd:n kautta ("Eihän meillä ole kuin aikaa eikä kiire mihinkään"....) joten matkan pituus pompsahtikin sitten suorilta 80 kilometriin ja Caves Rd ei myöskään ollut se helppoajoisin tie, vaikkakin oli ihan kivannäköistä ja paljon viinitiloja matkan varrella. Yallingupissa pysähdyttiin fotoilemaan biitsille ja ihmettelemään veden mahtavuutta. Aallot oli noin kolmimetrisiä, ja veden pauhu oli kuin ukkosmyrkyn aikaan konsanaan. Ihmeteltiin tovi biitsillä (ja jäädyttiin!) ja jatkettiin ajamista Margsille.

Margaret Riverille kun päästiin, ei meillä ollut pienintäkään hajua että mihin pitää mennä. Fiksut olisi tietenkin ottaneet tästä(kin) selvää etukäteen, mutta ei me vaan. Pysäköitiin auto keskustaan, ja lähdettiin kävelemään. Pyörittiin hetki ympyrää, kunnes jotenkin saatiin selville oikea suunta mihin pitää lähteä ajamaan. Löydettiinkin sitten oikea tie, mutta jotenkin luultiin että se parkkipaikka, johon tähdättiin, on tämän kyseisen tien varrella mutta kovista etsinnöistä huolimatta ei sitä löydetty ja ajettiinkin tätä 5km pituista tienpätkää sitten edes takaisin ehkä puoli tuntia. Sitten keksittiin että voitaisiin ehkä jopa kysyä neuvoa, kuinka päästään perille. Käytiin jossain Surf Expossa kysymässä ja saatiinkin ohjeet. Eikun takaisin tuolle 5km tienpätkälle, joka tässä kohtaa oli jo hyvinkin tutunoloinen :D löydettiin lopulta tie, joka johti merelle päin, jes! Matkan varrella oli ties mitä event- ja public parking -kylttejä, mutta kaikista vihjeistäkään huolimatta ei sitä parkkipaikkaa koskaan löydetty. Löydettiin vain iso nuoli, joka meidän mielestä ei johtanut mihinkään. Ajeltiin eteenpäin ja löydettiin kivan näköinen look out.

Look outille kun päästiin, niin tottakai auto piti saada parkkiin. Parkkipaikka oli vaan aika ahdas, ja toi meidän avolava-auto kun ei ole siitä pienimmästä päästä niin tällä blondilla oli vähän hankaluuksia parkkeerata auto. Blokkasin vähän parkkipaikkaa ja pyörittelin sitä autoa siinä parkkiruudun liepeillä suuntaan jos toiseenkin, kunnes siihen meidän auton viereen kerääntyy ehkä viisi surffipoikaa, jotka osotteli ja naureskeli meille. Huumorilla tästäkin selvittiin, ja loppujen lopuksi ne pojat oli ihania ja avitti vähän auton parkkeeramisesa :D Käveltiin alas biitsille ja ihailtiin ja kauhisteltiin surffareita, jotka yritti surffailla niissä kolmimetrisissä aalloissa. Hullun hommaa sanon minä! Tarpeeksi kauaa ei kuitenkaan jaksettu ihmetellä, ja nämä samaiset surffaripojat pääsi myös todistamaan ja naureskelemaan mun epätoivoista poistumista parkkiruudusta...... Nainen ratissa - sanonta ei siis ole olemassa turhaan.

Siellä ne hullut yrittää surffailla...

Someone caught the wave!

Kello oli tässä kohtaa jo viisi, ja koska aurinko laskee puoli seitsemän aikaan tultiin siihen tulokseen että ehkä surffikisat on menetettyä kauraa tältä päivältä. Löydettiin kuitenkin Tavern Margaret Riverin keskustasta ja mentiin sinne istuskelemaan pariksi tunniksi. Kotimatkalle lähdettiin hieman ennen kahdeksaa ja olin ennen ysiä jo kotona. Kaiken kaikkiaan mukava päivä, vaikka ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan :)

Ja maailma on sun

Että mä vaan rakastan iltalenkkeilyä täällä <3

Life is what happens when you are busy making other plans

G'day mates!

Blogi elää tällä hetkellä hieman hiljaiseloa, aika lailla siitä syystä että mun elämässäni ei tällä hetkellä tapahdu mitään kirjoittamisen arvoista. Viime viikolla mittariin kertyi taas kiitettävät 50 tuntia töitä, tällä viikolla taidetaan selvitä 40 tunnilla. Tähän viikkoon mahtui myös kaksi vapaapäivää ja oi mitä mahtavuutta! Vielä mukavampaa olisi, jos täällä olisi kavereita keiden kanssa niitä viettää...

Koska kotona istuminen on pidemmän päälle tylsää ja eilen torstaina oli ensimmäinen vapaapäivä varmaan kolmeen viikkoon, lähdin juhlistamaan sitä ostosreissulle Bunburyyn. Tälle kolmelle viikolle on mahtunut myös useampikin palkkapäivä, joten pitäähän ne kovalla työllä (tai vaan hyvällä palkalla heh) ansaitut rahat upottaa johonkin :D Muutenkin ajattelin torstain olevan hyvä shoppailupäivä, koska oli luvattu vesisadetta, joten aikaa voi hyvällä omallatunnolla tappaa kaupoissa. Ajelin aamusta 50 kilometrin matkan (joka ei edelleenkään ole meidän mittakaavassa yhtään mitään), ja ihme kyllä löysin mestoilta keskustan eksymättä. Kun sain auton parkkiin ja ihmeteltyä parkkimittarin toimintaa, alkoikin sitten vesisade joka jatkui ja jatkui ja jatkui.... Ulkona pyörimisestä meni maku tosi nopeasti kenkien kastuttua, ja mietin että mitäs sitten, tänne asti kun on raahauduttu niin takasin ei ole menemistä ilman tuloksia. Ja kappas, kun tilauksesta mun nenän edessä nökötti turisti-info, josta kävin kyselemässä missäköhän täällä olisi ostoskeskuksia jotta ei tartte niitä kenkiä kastella enempää. Parikin niitä sitten löytyi (joista toinen melkein selän takana krhm....), ja niissä kierrellessä vierähtikin sitten loppupäivä.

Mukaan tarttui jos jonkinmoista. Eipä se tarjonta Bunburyssakaan mikään huippu ollu, joten aika pitkälti mennään edelleen Target - linjalla (mä en odota mitään niin paljoa, että pääsen huhtikuussa Sydneyyn OIKEISIIN vaatekauppoihin....). Toisaalta, eipä sillä niin väliä ole mistä se pyjama, collarit ja huppari on hankittu. Ärsyttää muutenkin, tuntuu että oon täällä taantunu pukeutumisen ja laittautumisen suhteen ihan täysin. Elän collareissa ja huppareissa, ja meikkiä jaksan pistää naamaan jos Gooseen töihin olen lähdössä. No, onneksi sitten röntsävaatteiden vastapainoksi mukaan tarttui Divasta kauniita koruja, jotka olivat vielä kolme kahden hinnalla - tarjouksessa :) myös Body Shopista kotiutui uusi arskapuuteri. Löysin myös uudet työkengät, joilla oli hintaa huimat kymmenen dollaria. Mutta ehkä mukavinta oli vaan pyöriä ympräriinsä uusilla kulmilla ilman kiireen häivää, vapaapäivästä nauttien, shoppailu tuli hyvänä bonuksena ;)

Perjantaina ajattelin, että jes, ekaa kertaa viikkoon saan nukkua niin pitkälle kun sielu sietää (torstaina vapaapäivänäkin tarjouduin heräämään aikaisin lapsenvahdiksi muutamaksi tunniksi), ja kuinkas sitten kävikään - herään 7.30 pirteänä kuin peipponen. Ei kai siinä, ylös aamupalalle ja nokka kohti kuntosalia! Liityin tiistaina paikallisen kuntokeskuksen, Geographe Leisure Centerin, jäseneksi. Täällä ei oikein muita vaihtoehtoja ole kuin tuo, ja mikäs tuolla on ollessa Les Mills - jumppien, kuntosalin ja uima-altaiden ja vesijumppien kanssa :) jäseneksikin sai liittyä kuukaudeksi kerrallaan, ja vaikka hinta vähän kirpaisikin (80 aud), niin on se sen arvoista. Autolla salille hurauttaa kymmenessä minuutissa, ja jumppiakin menee ihan kohtalaisesti ja jos ei jumppa sovi aikatauluun niin ei kuntosalissakaan valittamista ole. Perjantaina aikaisesta ajankohdasta johtuen suunta kävi kohti salia, koska en jaksanut odotella 10.20 BodyBalancea. Salin jälkeenkin kello oli vasta puoli kymmenen, joten ei kun takasin kotio ja lenkille! Aamun urheilurutistuksen jälkeen oli hyvä fiilis, ja loppupäivä menikin aika lailla kotona chillaillen, kävi vieraita ja silleen. Koko päivä oltiin muiden aupparien kanssa väännetty suuntaan jos toiseenkin, että lähdetäänkö illalla ulos vaiko eikö. Ensimmäinen suunnitelma oli mennä Busseltonissa Esplanadeen, joka sitten vaihtui suunnitelmaksi lähteä Margaret Riverille, koska siellä on surffikisat nyt viikonloppuna. Loppujen lopuksi palattiin lähtöruutuun, ja mentiin Busseltonissa parin saksalaisen tytön kanssa ensin Vasseen drinksulle ja sieltä Esplanadelle. Oli ihanaa vetää mekko päälle ja vähän laittautua, etenkin sen jälkeen kun aika lailla kuluneen viikon oon taas vaihteeksi viettänyt collareissa ja pyjamahousuissa :D ja koska ollaan Busseltonissa, jossa kaikki on kaukana, hurautin meidän perheautolla baarin pihaan.

Vasse oli ihan mukava paikka, mutta Esplanade... sanotaanko että se oli mielenkiintoinen. Sääli vaan, että se on ainoa paikka lähikulmilla missä pääsee tanssimaan. Yritettiin sitten parhaamme mukaan ignoorata kaikki ne enemmän tai vähemmän kummalliset ihmiset ja nauttia illasta. Mulle kuitenkin (taas vaihteeksi) iski luovuttajaolo ja vanhuus, ja suuntasin jo puoli kaksitoista takaisin kotiin. Seuraavalla kerralla paremmalla onnella... jos sinne ikinä takaisin uskallan :D

Arki siis pyörii omalla painollaan eteenpäin. Aika kuluu tosi nopeasti, ja nyt odotan vaan tulevia Albanyn ja Sydneyn reissuja. Albanyyn olisi tarkoitus suunnata Minnan kanssa huhtikuun ekana viikonloppuna - ihanaa päästä hetkeksi pois Busseltonista! Sitä en tiedä, että onko se yhtään Busseltonia isompi, mutta onpa ainakin eri kulmat ja kuppilat. Elättelen myös toiveita "talvi"vaateshoppailusta. Albanyn reissuun on kolme viikkoa, ja siitä Sydneyn reissuun pari. Sydneystä kun kotiudun, jäljellä on noin kuukauden verran Busseltonissa eloa. Nyt ehkä on semisti jo positiivisempi fiilis olla täällä, koska rupean pikku hiljaa saamaan ehkäpä kavereita täältä. Ainakin jollain tasolla :) lähitulevaisuudessa saadaan tänne myös lisää suomalaisverta. Rupesin vaan miettimään, että kovasti suunnittelen kaikkia reissuja, ja enemmän tai vähemmän ootan sitä, että matka jatkuu. Samalla kun odotan ja suunnittelen, mun kolme kuukautta täällä valuu ohi mun sormien, enkä muista nauttia mun ajastani täällä. Senpä vuoksi oonkin nyt tyytyväinen, jos noita kavereita rupeisi tulemaan enemmän tai vähemmän, samoin kuin vapaapäiviä Goosesta, koska vapaapäivät tarkoittaa mahdollisia päiväreissuja. Toki tuleva talvi aiheuttaa omia rajoituksiaan menemisille, mutta ei anneta sen liikaa häiritä.

Kesä siis on auttamattomasti ohi. Tällä viikolla yölämpötilat on pahimmillaan laskeneet niinkin alas kuin +5 asteeseen, kyllä siinä sai jo peittoa vetää korviin ja jopa ehkä vähän hytistäkin siellä peiton alla. Päivälämpötlat on onneksi vielä parinkympin paremmalla puolella, ja alkuviikosta päästään säkällä vielä sinne kolmeenkymppiin. Fakta on kuitenkin se, että shortsikausi on ainakin mun kohdaltani ohi, ja farkut on kaivettava kaapin pohjalta ja hupparia vedettävä niskaan. Kuten ylempänä kerroin, torstaina sitten satoi sitä vettä vähän reippaammin, paluumatkalla ajaessa pyyhkimet pyyhki täydellä teholla ja siltikään ei meinannut nähdä mitään. Täällä on myös maantiet aivan älyttömän huonossa kunnossa, urautuneet ja pinnaltaan epätasaiset. On hieno ajaa, kun koko ajan saa pelätä joutuvansa vesiliirtoon eikä eteensä juuri näe. Parinkymmenen kilometrin jälkeen muistin hengittää, ja kun kotiin pääsin, huomasin ajelleeni rystyset valkoisena rattia puristaen. Sateet onneksi loppui torstaihin, perjantain ja lauantain on vain ollut harmaata, tuulista ja ikävää. Eli, ei täällä (varsinkaan etelässä) koko vuotta aurinko paista ja ole lämmintä ;) kun täältä joskus pois pääsen, suunta on melko lujaa itärannikkoa ylöspäin, en aio palella yhtään enempää kun on pakko... ja mun rusketukseni rupee myös hyvää vauhtia hupenemaan, pitää päästä aurinkoon tai ottaa aseeksi itseruskettavat ;) ilmeisesti auringolla on myös jotain tekemistä sen kanssa, että mun ripset ja kynnet on ihan älyttömän hyvässä kunnossa, varmaan ensimmäistä kertaa mun elämäni aikana.

Ja kuin tilauksesta, sieltähän se aurinko pilkahtelee pilvien välistä. Saa tämän illan hääpari Goosessa siis katsella upeaa auringonlaskua :) mä en edelleenkään oo kovinkaan innostunut noista häistä työvuorojen aikana, mutta yritän pitää mielen positiivisena, koska olenhan mä osa niiden ihmisten elämän tärkeintä päivää. Viime viikolla työrintamalla oli erittäin positiivinen yllätys - vaalivalvojaiset! Ekaksi kun kuulin että olen canape-vastaava koko illan, en juurikaan innostunut. Ilta kääntyi kuitenkin kiireiseksi ja ruuan sijasta kaadettiinkin sitten sitä kaljaa ja viintä vähän reilummin, joten pääsin pitkästä aikaa seisomaan myös baaritiskin taakse. Hulppean hauska ilta, etenkin kun vaalivalvojaisten juhlakalu oli myös vaalivoittaja. Meijän function room pääsi telkkariin ja kaikkee ;)

Vielä ehtii hetken hengähtää ennen töihin lähtöä. Siis kokkausta kehiin ja ruokaa napaan jotta jaksaa taas juosta :)

-Laura

Some kind of workaholic?

Eipä mitään uutta auringon (vihdoinkin ei liian kuuman!) alla :) Oon tällä hetkellä lähes 24/7 töissä, eikä mun elämääni siis sen myötä mahdu mitään muuta, joka myös tarkoittaa sitä, että mun elämässäni ei oo tapahtunu mitään uutta tai jännää. Arki on osoittanut sen, että kun on pari duunia, niin ei aika todellakaan käy pitkäksi. Viime viikolla työtunteja oli vaatimattomasti 50, ja tämän viikon maanantaina olin niin loppu että ei mitään järkeä. Yöunet on taas venyneet sellaisiksi 12 tunnin mittaisiksi, mutta sen suhteen olen ylpeä että en ole yli viikkoon nukkunut päiväunia :) 

Ajattelin kertoa teille hieman mun normaalista arkipäivästä. Koska sellaista ei tällä hetkellä ole, otetaan pari eri esimerkkiä. Toinen pitää sisällään babysittauksen kotona, ja toinen babysittauksen Saralla ja työvuoron Goosessa saman päivän aikana. 

Maanantait: 

07.00 herätys, muu poppoo on tähän mennessä huonolla säkällä ollu hereillä jo pari tuntia

07.30 mennessä oon käynyt suihkussa ja raahautunut silmät ristissä aamupalalle

08.00 alkaa mun työvuoro varsinaisesti, mutta kyllä aamiaisen lomassa tulee usein puettua Jettiä tai passattua Levi'ta

08.15 lähdetään kävelemään poiken kanssa Jettin koululle, Jettillä alkaa koulu 8.40

hieman ennen 09 ollaan takaisin kotona Levin kanssa, leikitään ja ollaan hetken aikaa

n. 09.30 Levi'n aamupäiväpullon aika, josta yleensä aika suorilta nukkumaan

n. 09.45 Levi on nukkumassa (tai näin sen pitäisi mennä, mutta joka päivä on erilainen) ja mulla alkaa operaatio lattioiden harjaus ja pesu. Keittiön oon yleensä pistänyt kuosiin sillä aikaa kun Levi puuhailee omiaan. Mun hommiini kuuluu myös leipominen, jota teen joustavasti aamupäivän mittaan, koska haluan iltapäivälle vapaata aikaa mahdollisia päikkäreitä varten :)

n. 11-11.30 Levi herää uniltaan, chillaillaan hetki

12 lounas, yleensä ensin syötän Levi'n ja sen jälkeen teen jotain sapuskaa itelleni

12-15 väli riippuu täysin päivästä. Jos mennään tällä aikataululla, Levi hengailee hereillä johonkin yhteen tai puoli kahteen, saa pullon ja menee nukkumaan. Jos taas porukka on heränny aamuviideltä ja Levi nukkuu aamupäiväpäikkärinsä jo kasin ysin aikaan, menee se nukkumaan aika lailla suorilta lounaalta ja pullon saa herättyään. Yleensä tolla välillä nukun päikkärit tai teen jotain omia juttuja.

14.50 lähdetään hakemaan Jettiä koulusta

15.10 Jettin koulu loppuu, ja usein jäädään koulusta puistoon leikkimään

n. 16-16.30 mennään takaisin kotiin

17.00 iltaruoka, joka syödään koko perhe yhdessä

Käytännössä mun työvuoroni loppuu iltaruokaan, mutta usein auttelen illalla vielä tiskit koneeseen ja siistitään Clairen kanssa keittiö. Pojat käy ruuan jälkeen kylvyssä/suihkussa, ja nukkumatti kutsuu aikavälillä 17.30-19.30. Yleensä viimeistään kahdeksan aikaan sulkeudun tänne omaan koppiini, datailen hetken ja katselen Frendejä :) uni tulee välillä 21-23

Lauantait:

07.00 herätys, perjantai-illat yleensä venyy töissä joten yritän vaan jollakin ihme konsteilla selvitä aamusta ja herätä

07.45 starttaan auton, ja ajan farmille

08.00 alkaa mun työvuoro farmilla

09-10 Jack herää aamupäiväpäikkäreiltään, pullon saa yleensä 10-10.30

Jackin kanssa menee yleensä tunti, että se saa tyhjennettyä 250ml maitoa. Välillä syödään, ja välillä leikitään. 

11-12 on seuraavien päikkäreiden aika, riippuu mihin aikaan Jack heräsi ensimmäisiltään

12.00 loppuu mun työvuoroni farmilla, ja ajelen takaisin kotiin

Usein farmilla syön jotakin pientä ennen lähtöä, ja päikkärit kutsuu saman tien kun pääsen kotiin

15.30 soi yleensä kello uudemman kerran, teen ruokaa ja chillailen

16.30 (tms, riippuu viikosta) starttaan töihin

17.00 alkaa työvuoro Goosessa (viimeistään klo 18)

21-02 työvuoro loppuu, ajelen kotiin nukkumaan. Lauantaisin Goosessa on yleensä häät, joten illat venyvät. Jos taas on normi-ilta, pääsee sieltä ennen puoltayötä kotiin

Onneksi mun työvuorot Goosessa vähenevät, ja saan kai aika pitkälle torstait vapaaksi, joka tarkoittaa että mulla on silloin vapaapäivä! Myös jostain kumman syystä ensi viikon lauantai oli vapaa, mutta hääsesonki rupeaa pikkuhiljaa loppumaan joka tarkoittaa myös sitä, että työvuoroja ei ole niin paljoa viikonloppuisin. Tällä viikolla luvassa on taas off-site häät perjantaina, ja saattoi lauantainakin olla jotain tilaussettiä. Sunnuntaiaamut on satavarmasti töitä, koska se on yksi viikon kiireisimmistä päivistä, varsinkin jos keli on hyvä. Australialaiset harrastaa jonkin verran aamupalan syöntiä ulkona, joten sunnuntaiaamuisin kanniskelen pöytiin flat whiteja ja egg florentineja. Australialaisilla on myös joku juttu uppomuniin (onko se sana? englanniksi poached eggs). Ne tarjoillaan yleensä leivän, pinaatin, kinkun tms ja hollandaise - kastikkeen kanssa. Ja on meinaan hyvää :) 

Goosessa menee muutenkin ihan hyvin. On siellä yksi supervisor, joka ei jostain syystä oikein musta tykkää ja viime perjantaina lähdinkin melkein porua vääntäen töistä, koska se oli ilkeä mulle ja selkeästi aliarvioi mun taitoja. Onneksi lauantaina en nähnyt sitä ollenkaan, ja sunnuntainakin oltiin vaan kolme varttia samaan aikaan töissä, joten mun uskoni Gooseen ja hyviin ihmisiin palasi. Viihdyn töissä, kiva päästä taas tekemään asiakaspalvelua. Oon myös iloinen siitä, että joka päivä osaan ja ymmärrän englantia vähän paremmin. Opin ruoka- ja juomasanastoa, eikä asiakkailta tarvitse enää ihan niin useasti varmistaa asiaa viittä kertaa ;) tulevan viikon sunnuntaina mulla on training - vuoro. En sitten tiedä, tehdäänkö sellainen kaikille vai oonko onnistunut mokaamaan jotain ihan huolella ja saan sellaisen ihan yksinoikeudella :D en kehdannut kysyä. Käydään siis läpi palvelukonseptia. Mutta näin muutaman viikon kokemuksella oon huomannut, että kaikista eniten tykkään aamiaisvuoroista, ja eniten tökkii häät. Tän kevään jälkeen kokemus häistä on vankka, ainakin sen suhteen että mikä järjestelyissä toimii ja mikä tökkii :D 

Ja jotta en tekisi töitä ihan turhaan, buukkasin huhtikuun lopulle lentoliput viikoksi Sydneyyn :) Ne oli kalliit, mutta mulla hajoo pää tänne Busseltoniin ja haluan päästä hetkeksi lomalle täältä. Luvassa on myös Groove in the Moo - festarit Canberrassa. Oon myös suunnitellut, että lähtisin Minnaa moikkaamaan Albanyn lähelle tässä jossain välissä, Goosesta kun aika helposti saa vapaata kun ajoissa pyytää. Tekee mieli reissata ja nähdä uutta! Kolmen kuukauden päästä oon jo toivottavasti takaisin tien päällä. Aika menee hurjaa vauhtia eteenpäin! 

Lopuksi epämääräinen setti kuvia. Ja suurimmat pahoitteluni, että niitä on tosi paljon....

Pavlovaa passionhedelmällä ja banaanilla. Uusi herkku :)

Auringonlasku Australindissä

Meidän asuinalueella varoitellaan myös possumeista

Korvapuustit tuli taloon jäädäkseen ;)

"Kevyt" lastenannos töissä

Vähän eri mittaluokkaa maisemat taukotilasta kun on ollut tähän astisissa paikoissa

Siinä se nyt nököttää :)

    

Olis aika lailla keskenään saanut viime viikon perjantaina spottailla biitsillä

Jettin koulu. Australiassa kaikki yksityiskoulut on kirkollisia, samaten kuin yksityiset sairaalat. Ja se on kaikille ihan ok

Spottaa kenguru!

... ja sen edellisen kengurun kaiffarit :)

Paikallinen kuusi

Yallingup

Yallingup. Tonne on pakko päästä uudestaan! Ajoin siis viime sunnuntaina yhteensä lähes 100km sen vuoksi, että kävin kääntymässä muutaman tunnin baarissa Yallingupissa. Oliko reissu kannattava, siitä voi olla montaa mieltä... :)

Kiitos äiti!! <3

Näihin tunnelmiin, mukavaa loppuviikkoa! Kello on kohta kahdeksan illalla ja meikä babysittaa edelleen. Meneehän se ilta näinkin...

<3 Laura